Neuletauko

Mua niin harmittaa, kun aloitin noin kuukausi sitten tällaisen ihanan viltin virkkaamisen. Olen aiemminkin virkannut ja paljon, joten annoin porottaa vaan virkaten kerros kerroksen jälkeen. Peitosta oli tulossa aivan mielettömän kaunis!


Sitten alkoi oikeaa rannetta särkeä.. Pidin taukoa pari päivää ja virkkasin pari kerrosta lisää. Särki vielä enemmän. Koetin vaihtaa sukan neulomiseen, mutta särky oli seurasi. Nyt on taukoa pidetty kolmisen viikkoa ja meinaan tulla hulluksi. Neulomisen sijasta on tullut luettua kirjoja, mutta kyllä kädet silti kaipaavat tekemistä. Plääh. Taukoa siis täällä sen vuoksi.

- Posted via my iPhone

Color Affection

 Mulla on mennyt hetki tottua tähän huiviin. Malli on siis Veeran Color Affection, joka näytti ohjeen perusteella aivan ihanalta. Lisäksi muiden projektikuvat Ravelryssa antoi ymmärtää, että tää vois olla just mun tyylinen huivi. Olin haaveillut tästä jo pitkään, siitä lähtien kun eräässä retriitissä saimme ohjeen retriittilahjaksi. Olin silloin ostanut jo Tuulian Väinämöistä huivia varten, mutta päädyinkin lopulta ihan muihin lankoihin. Viimeisimmässä retriittissä ostin Hopeasäiettä ja aloitinkin samantien tikuttamaan.

Ja vaikka kuinka laskin kerrokset ja muut ja silmukat täsmäsi ohjeeseen, on huivi "erimallinen" kuin ohjeen kuvat. Kapeampi (myös mitoiltaan) ja järjettömän pitkä. En ymmärrä, tiheys on erittäin lähelle oikeaa (= ei poikkea niin paljoa ohjetiheydestä, että selittäisi eron) ja kerrosmäärät laskettu moneen kertaan uusiksi, että varmasti mätsää ohjeen fingering-paksuisen ohjetta. Tän mallista on hankala käyttää. Vaikka kiedon kolme kertaa (!!) kaulan ympärille, niin silti jää pitkä häntä vielä. Toivoin pingotuksen helpottavan, mutta eipä se sitä tehnyt. Kauniit värit tässä on, ja rakastan noita raitoja - malli vaan ei miellytä.

En silti lähde purkamaan tätä, vaan aion yrittää parhaani oppiakseni käyttämään tämän mallista. (Lisäksi ohjeessa voisi olla maininta, että reuna kiristää todella pahasti ja kannattaa tehdä sinne väliin vaikka langankierto, jonka tiputtaa pois seuraavalla kerralla ja TODELLA löysästi kuljettaa eri värejä reunassa mukana silti samalla sitoen ne aina kiertäen, että reunasta jäisi kaunis.) Aavistuksen pettynyt olen siis; lopputulos ei vastaa mielikuvaani, mutta ihan kiva tääkin on. Kai?

Revontuli

 Joskus syksyllä aloin penkomaan lankavarastoa, tajutakseni vain, että se on järjettömän iso. Sieltä löytyy vaikka mitä, en tiedä edes missä välissä se on kasvanut sellaiseksi. On eri värisiä vironvilloja, ihania sukkalankoja, paidallisia Rowania ja Gjestalia ja sitä tätä ja tota. Silloin se ajatus heräsi. Että mitä jos sitä vaikka neuloisi niistä varastolangoista jotain?

Tämä vironvilla on puhutellut mua jo monta vuotta. Vyyhti on ostettu muistini mukaan vuonna 2005 tai 2006. Eli ihan älyttömän kauan aikaa sitten! Nyt päätin, että jos en mitään muuta siitä keksi, niin neulotaan sitten toinen Revontuli. Se kun sopii näille langoille omaan silmään ehkä parhaiten. Lisäksi vyyhti on ohuempaa vironvillaa ja sitä oli vain n 140 grammaa, niin mitään kamalan isoa siitä en saisi kuitenkaan aikaiseksi.

Vaikka onkin sama malli kuin aikaisemmin, on tämä silti ihan erilainen. Huomattavasti pienempi kuin edellinen (150 cm yläreuna vs vanhemmassa 250 cm..), menee juuri ja juuri kaulan ympärille. Mutta tää on kaunis! Värit ovat niin MUA kuin vain voi olla. Käyttöön tämäkin rakas menee, en ymmärrä miksi haudoin tämän pingottamista melkein puoli vuotta!

Retriitissä taas!

Ties monetta kertaa mua on taas onnistanut, ja oon päässyt ihanien ystävien kera keskelle lankoja, kuituja, puikkoja ja lumimaisemaa. Eli Neuleretriittiin Päivölään. Perjantaina tosin sääolosuhteiden takia hieman jännitti, pääseekö sitä miten hyvin perille kun pääkaupunkiseudun ainakin yllätti suuri lumipyry ja Kehäteillä kolisi ja rytisi pahemminkin. Onneksi meidän autokunta pääsi ilman suurempia onnettomuuksia ehjänä perille asti.



Ensin sain viimeisteltyä ne Wedge-sukat, joista bloggasin jokin aika sitten. Jouduin purkamaan toisen sukan kärjen uudestaan, kun tein turhan lyhyen jalkaosion. Mutta nyt ne ovat valmiit ja aivan ihanat! Päivölässä yllätti kuitenkin kylmyys tällä kertaa, ja kun pää ei ollut täysin mukana perjantaina pakkaamista tavaroita, niin mm lapaset puuttuivat reissusta. Onneksi "ota mitä haluat"-pöydästä löytyi oranssi kerä Dropsin Karismaa ja samanlaisista harmaata Merino Extra Finea sekä iPad on mukana, niin sain viimein omat pöllölapaset!



Nyt nautitaan kuitenkin viimeisestä aamusta ja ei ajatella vielä arkeen palaamista - sen ehtii kuuden tunnistin päästä. Käsissä Rowan Felted tweedistä Manu, josko sitä saisi edes kainaloihin asti neulottua.




- Posted via my iPhone

Chunkeanie

Sainpas jotain valmiiksi!

Mies on pyydellyt jo muutaman kuukauden uutta pipoa, kun aiemmin neulotut ovat alkaneet kutistumaan ahkeran käytön jäljiltä. Kutistumaan siinä mielessä, että nykyisin niihin menee kaksi päätä ja korkeus on kadonnut ja korvat raukalla vilkkuvat paljaana.

Suurin ongelma mulla oli kuitenkin löytää kiva malli. Mä kun olen neulonut sille jo ne neljä kivointa Ravelrysta löytyvää miestenmallia ja jonkin jujun halusin pipoon kuitenkin. Onneksi sitten Woolly Wormhead pelasti ja sieltä ilmaisohje Chunkeanie! Vautsi! Simppeli ja silti loistava pieni juju tuo nurja. Ja kelpaa miehellekin :)

Lanka on omasta varastosta, viime keväänä Neuleretriitissä arvonnasta voitettua Yarngrimoiren Merino Mitteniä. Ihanaa neulottavaa!! Niiin pehmeä ja kuitenkin paksua, ei kutita myöskään. Onneksi multa löytyy tätä petroolinkin värisenä, josko itselle neuloisin samanlaisen pipon. Kerästä jäi myös puolet, voisin olla myös samis miehen kanssa .. Hmm! :)

Keskeneräisiä

Koetin hieman kasata tämän hetken keskeneräisiä kasaan. Jätin suosiolla ne keskeneräiset pois, jotka eivät kiinnosta edes ja joiden kohdalla mietin, puranko kokonaan vai tungenko vaan roskikseen pois silmistä/mielestä. Joidenkin neuleiden kohdalla en edes ymmärrä, miksi olen sellaista aloittanut sellaisesta langasta. On se varmasti sillä hetkellä (n 2-3 vuotta sitten) tuntunut hyvältä idealta, ei tunnu enää. Osassa on tehty monesta pienestä osasta, joten langan purkamisesta saisin aikaan vaan pieniä nysäkeriä. Ehkä niitä silti voisi purkaa ja isoimmat nysät säästää. Jos vain jaksaisi, kun tuntuu, että aika menee tällä hetkellä jo siihen, että saisin perussukat valmiiksi. Ei ole ylimääräistä purkamiseen ja langan pesemiseen ja uudelleen kerimiseen.

Thermal Knittysta, aloitettu helmikuussa 2012. Lankana Rowanin 4 ply soft. Väristä en tykkää (vieläkään), mutta haaveilen, että heitän esim ruskean värinapin kanssa pesukoneeseen valmistuttua. Tai oikeasti täytyy tutkia tarkemmin, että miten sen saisi värjättyä. Jos ei onnistu, niin sitten opin väristä pitämään (ei se nyt niiin kamala ole!) Kroppa-osaa neulottu n 25 cm, vielä saisi pituutta tulla vähän lisää ennen halkion neulomista.  Ja hihat kanssa. Mutta ehkä kohta suurinosa neulottu?

Joulun jälkeen halusin jotkut ihanat sukat tummanharmaasta itselleni. Ostin pdf-versiona Cookien Knit.Sock.Loven ja sieltä bongahti tämä malli. Aivan ihana! Mä oon aika rakastunut, tykkään, tykkään, tykkään! Malli on siis Wedge, lankana Fortissima Socka, jota hamstrasin pari vuotta sitten Karnaluksista eri väreissä. Tää on kyllä ehdottomasti mun lemppari sukkalankaa kategoriassa "edullinen, mutta kestävä".

Ennen joululahjasukkien neulomista ehdin aloittaa Manun Rowanin Felted Tweedistä. Myös tää lanka on hamstrattu Karnaluksista syksyllä 2011, eli vasta vähän päälle vuoden marinoitunut. On kyllä kanssa suosikkilankojani, tykkään neuletuntumasta ja neulepinnasta. Manua oon kuolannut neuleretriiteissä (hei muuten, uusi tulossa taas keväällä!) ainakin eevun päällä. Odotukset on siis korkealla tän suhteen, kunhan ehtisi neuloa taas tätä.

Sitten sattui UFO-laatikosta parit muut sukat käteen. Miten mulla onkin keskeneräisinä joku vajaa 10 sukkaparia melkein?  Uhhuh. Nämä on ihan perussukat Nallesta varpaista alkaen, miehen jalkaan passelit. Mallineuleena on 1krs 1o1n, 2 krs oikein - muistaakseni jossain Nancy Bushin sukissa ollut vastaavaa mallineuletta? Eka sukka kantapään yli, toinen ehkä ajatuksissani.

Kesän 2011 KYH-sukka; perussukat Jannesta. Eka valmis, toisesta tehty varvasosio jo. Nämä siis varpaista ylöspäin kanssa. Loppusukan tikutteluun menisi oikeasti 1-2 iltaa, sen verran nopeasti Jannea neuloo mutta jotenkin haluan neuloa "kivempia" neuleita. Pääsisin tosin kivempien kimppuun nopeammin ja ei tarvitsisi murehtia näistä muista keskeneräisistä, jos tekisin nää valmiiksi.

 Interlocking Leaves Knittysta, aloitettu myös vuosi sitten helmikuussa. Ensimmäistä sukkaa on jäljellä pari senttiä vartta, mutta niin vain tämäkin pari hautautui "tärkeämpien" alle. Taisin aloitella silloin tekemään nuoremman neidin kastemekkoa, ellen täysin väärin muista. Ihan "ok" malli, ei suuria tunteita herättävä. Ehkä pitsisukat ei ole vain mun juttu?

Ja toinen KYH-neule, joka on jäänyt kesken aivan naurettavasta syystä. Mulla on viimeinen sakara neulomatta, mutta kun "pitäis keriä uus vyyhti, että saisin neulottua loppuun.." Ja ei muka ole aikaa keriä sitä vyyhtiä?? Siitähän olisi varmasti iloa muksuillakin seurata kun äiti miettii, että mitenköhän nää vyyhdinpuut ja ties mitkä taas toimivatkaa, en ole niihin tainnut 1,5 vuoteen koskea? Silloin viimeksi kun tähän ekan vyyhdin kerin.. Malli siis Pimpelliese ja lankana unelmapehmeä Knitpicks Memories.

Haaste itselle; saada kaksi näistä neuleista valmiiksi tammikuun aikana! Sitten saa aloittaa uusia.

Toinen haaste tulee 30.6. saakka - en aio ostaa yhtään uutta lankaa! Lankaa löytyy varastosta vaikka kuinka paljon (Ravelryn tilasto sanoo n 47 kiloa, ja se on varmaan vähän alakanttiin, kun en kaikkea ole merkannut..) Viime vuonna ostin vain muutaman kerän, joista suurenosan käytinkin ja ei tehnyt kamalan tiukkaa, joten tuskin näillä neulemäärillä tuo puoli vuotta on paha rasti myöskään. Haluan neuloa varastosta lankoja pois, sen takia ne on ostettukin, että niitä neulotaan. Ja uudet ihanuudet vain sekottaisivat pienen pään.

Uusi vuosi, uudet kujeet ja haasteet siis :)

Vuoden 2012 viimeiset

Onkohan täällä enää lukijoita, kun päivitystahti senkus harvenee koko ajan. Pitäisi yrittää jaksaa panostaa enemmän, haluaisin mutta kynnys on kova. Että miten sitä viitsii kirjoitella mitään turhanpäiväistä, kun ei niitä valmistuneita oikein tule ja jos tulee niin jatkavat suoraan seuraavaan kohteeseen. Ja kuviakaan en enää osaa ottaa, ainakaan neuleista. Itsekriittisyys on kova, ehkä pitäisi yrittää hellittää. Uuden vuoden lupaus yrittää edes kerran kuussa diipadaapaa-blogata, ainahan niistä keskeneräisistäkin voi jotain sanoa?

Vinnlandit valmistui kuin valmistuihin vuoden joululahjapinoon. Lankana Sandnes Sisua, vajaa kaksi kerää meni. Koko 42. Oikein kiva malli neuloa, tykkäsin kovasti! Rikoin näitä tehdessä 2,75 mm pyöröni, pitäisi hommata lisää noita 2,25-3 mm pyöröjä. Aina ne on joko hukassa tai sitten toisissa töissä kiinni.

Annika B.:t sai mun sisko joululahjaksi lopulta. Oli kanssa tosi kiva malli neuloa, voisin itselle kanssa myöhemmin tehdä tällaiset. Lankana Gjestalin Maija, ja tuli vähän naftit tosiaan, että olisi veljelle mennyt. Onneksi sisko rakastaa turkoosia (köhköh, kuva vääristää värejä..) Tasan kaksi kerää näihinkin men, lopussa jännitin riittääkö lanka. Puikot 2,5 mm.

Maailman rumimmat sukat tuli myös tehtyä, oksennusvärjätystä Online supersockea. Mallina Ullasta Laineet, joka itsessään oli kyllä ihana malli! Pakko tehdä tää malli uudestaan jostain järkevämmästä langasta. Meni silti kovaan tarpeeseen, ystävän 30v jalkoja lämmittämään. Puikkoina ne risat 2,75 mm pyöröt.

Lisäksi valmistui pukinkonttiin Merenkävijät Ullasta, lankana petrooli 7v. Näistä en ehtinyt kuvaa saada, kun myöhästyttiin vähän joulupöydästä kun silmukoin toista sukkaa valmiiksi ja koetin paketoida. Eh, ei mennyt tiukille tänä vuonna lahjat ollenkaan. :)

Sukkaideoita

Tajusin joulun (ääk!) lähenevän ja kai tässä pitäisi alkaa pistää puikot sauhuamaan, jotta ne tietyt ihmiset saisi taas lahjottua villasukilla. Se on lähin perhe, jotka odottavat oikeastaan jo, että saavat uudet sukat joululahjaksi. Kaksi naista (kokoa 37), kolme miestä (kokoa 41-43). Lisähaasteeksi otan sen, että lankojen ja mallien tulisi löytyä jo mun varastosta ja queuesta.
Varastossa on kasa mm Maijaa, Jannea, Regiaa, Onlinea, Sisua ja Fortissimaa. Eli eri paksuuksia löytyy, ja varmasti jokaiselle sopivia värejä. Samalla saan varastoa neulottua vähän tyhjemmäksi, oon jonkinlaista sisäistä haastetta pitänyt keväästä asti ja ollut ostamatta uutta lankaa (pl se kastemekon lanka), ja onkin ollut kiva löytää omasta varastosta sopivia lankoja eri projekteihin.
Mallien kanssa tulee olemaan haastavampaa. Mun Ravelryn queuessa kun on lähinnä naisellisempia malleja, he. Oiskohan näissä kuitenkin jotain ideoita?


Jigsaw Socks, menisi myös miehelle kokoa muuttamalla
Annika B., myös miehelle kokoa muuttamalla
Vendela socks, nää nään naiselle vaan
Willian Street Socks, miehelle myös
Vinnland, myös unisexit
Jos siis kaikki hyvin käy, niin ed mainitut parit pitäisi valmistua tänä syksynä vielä mun puikoilta. Hurja tavoite kahden alle 2-vuotiaan kanssa!

Still light

Tähän malliin ihastuin jo silloin, kun se julkaistiin. Pitkään kuitenkin aristelin mallin neulomista, eihän se voi näyttää hyvältä mun kropalla. Parissa neuleretriitissä näin kuitenkin tunikaa erimallisten naisten päällä, ja pikkuhiljaa alkoi omaankin tajuntaan iskeä se, että tää piruvie näyttää hyvältä lähes kaikkien päällä! Uskomattoman nerokas malli siis.

Viime kevään retriitissä sitten viimein sain innostuksen niin isoksi, että päätin aloittaa samantien kotiin päästyä tunikan. Langaksi valikoitui kauan marinoitunut Dropsin Alpaca ihanassa siniharmaameleeratussa sävyssä, jota olen ihastellut lankalaatikoissani jo ainakin viitisen vuotta. Lueskelin Ravelrysta ensin paljon muiden projektien kommentteja ja yhtenäistä lähes kaikille oli se, että tunikasta tulee iso, jos tekee kokoaan vastaavan. Joten normaalisti L-XL kokoinen minä aloittelin sitten koossa M tekemään! Hurjaa, en muista milloin olisin M-kokoista viimeksi neulonut/ostanut :D

Raglanlisäyksiä tein silti edelleen ohjetta vähemmän, olisi muuten tullut liian iso heti alkuunsa. Ja hyvä, että tein, sillä nyt se on juuri täydellisen istuva. Hihoissa myöskin koetin vähän väliä päälle, ohjeen mukaan olisi tullut liian pitkät omaan makuun. Helmankin tein kertaalleen ohjeen mukaiseen pituuteen, mutta en ollut siihen tyytyväinen, joten melkein 10 cm purkasin siitä pois. Eli oikeastaan pienensin M-kokoa edelleen pituuksista, ympärysmitaltaan se taas on juuri sopiva. Tykkään! (Aijoo, malli siis Still light.)

Kastemekko

Viimeistelin nuoremman neidin kastemekon edellisenä päivänä ennen ristiäisiä (tyypillistä), mutta onneksi sain valmiiksi. Siitä tuli valtavan kaunis, täysin mun mieleen ja aivan ihana. Mallin pohjana on Scallop Edge Dress, josta pidensin vain helmaosaa todella paljon. Helman pituus tohon nauhaan on 80 cm, joka näytti parhaalta testaillessa.

Langaksi valikoitui siis Menitan oma Silk Dream (villa-silkkisekoitus), joka olikin täydellinen valinta. Pieni kiilto antoi neulepinnalle ylellisen oloisen vivahteen. Puikkoina taisi olla 3,5 mm puikot. Lankaa kului 6,5 kerää, eli about 330 grammaa. Mekko palveli lauantaina oikein hyvin pienen ristiäisissä, ja meni kaappiin odottamaan seuraavaa sukuun syntyvää pienkoista hamaan tulevaisuuteen. Toivottavasti pääsisi siis vielä käyttöön! :)